Linssiluksaatio DNA näytteidenotto alkaa marraskuun aikana yhdistyksen tilaisuuksissa.
Poskipuikkoja on tilattu Englannista Animal Health Trust tutkimuslaitoksesta. Aluksi on tulossa 100 kpl, kaikenkaikkiaan on tilauksessa 300, mutta AHT: ssa on kovat ruuhkat, koska muunkinrotuiset testaavat koiriaan.
Testin hinnaksi koiraa kohti tulee omistajalle 30 euroa. Yhdistys maksaa näytteenottajan kulut ja jokaisen koiran testauksesta reilut 10 euroa. Tukea maksetaan sekä jäsenten että ei -jäsenten koirille.
Yhdistyksen testauksissa otettujen näytteiden tulokset tulevat näkyviin yhdistyksen jalostussivulle, Parson -lehteen ja vuosikirjaan. Yksityisesti otettujen näytteiden tulokset voi myös ilmoittaa yhdistykselle, tällöin tuloksen kohdalle laitetaan maininta oma näyte.
Näytteenottotilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan, joten kaikkien ei kannata heti rynnätä näytteenottoon. Kiireellisimpiä ovat ne koirat, joita on tarkoitus käyttää jalostukseen lähiaikoina.

Näytteenottopaikkoja ja yhteyshenkilöt:

Jaana Valjakka, Mikkeli 040 5110196

Riitta Kylkilahti, Tampere 050 5429521

Katja Nyman, Turun seutu 050 4860198

Heli Korpinen, Lappeenranta 040 1977728

Sanna Uhlbäck, Sotkamo 040 5234189

Minna Mustalahti, Haukipudas - Oulu 050 3360395

Katja Sorri, Sodankylä 040 5726564

Kaisa Suutari, Lahden seutu 050 3096969

Tarja Kiri, Somerniemi - Lohja 044 5274969

Anja Karlsson, Nurmijärvi - pääkaupunkiseutu 0400 400 788 (näillä näkymin 2-3 tilaisuutta)

Petra Morbin, Espoo - pääkaupunkiseutu 045 6316601

Sari Vähäkoski, Kuopio 044 333 2487


Testauspuikkojen ensimmäinen sadan kappaleen erä on saapunut. Ensi viikolla tulee 300 lisää.

Ilmoittautumiset yhteyshenkilöille.
Ja sitten vaan valmistautumaan näytteenottoon ja henkisesti tulosten tuloon .

Yllämainitut henkilöt ovat vapaaehtoisia näytteenoton järjestäjiä, josta suuri kiitos jo etukäteen.

Mikäli olet halukas organisoimaan näytteenoton omalla paikkakunnallasi, ota yhteys minuun.

Hienoja uutisia! Muutama kysymys...

- Jos otattaa testin nk. omakustanteisesti kokonaan, niin kuka testin saa 'ottaa'. Tarviiko olla eläinlääkäri vai kuka hä?

- Lähetetäänkö näyte Finnzymesiin Suomeen vai Animal Health Trust'iin??


Sari

Moi, tuohon omakustanteiseen testaukseen vastaan että testin ottaja on siitä syystä eläinlääkäri jotta varmistamme että näyte on ko. koirasta Jos joku ottaa kotona itse testin ja haluaa julkistaa tuloksen yhdistyksen listoilla niin silloin tuohon tulee merkintä "oma näyte"
Siksi näitä joukkotarkastuksia ympäri suomen ja pienemmissäkin ryhmissä. Eläinlääkärit ottavat näissä ryhmäsessioissa n. 5e/koira mutta jos vie vaan yhden koiran lääkärille testattavaksi on hintakin varmasti suurempi

Hienoa että saadaan parsoneitakin testattua ja järjestetään vielä näytteenottotilaisuuksia

Mielenkiintoista nähdä tulevat parsonien tulokset. Kotona meillä on myös toisen rotuinen koira millä rodussa on myös PLL:ää ja heille on nyt ensimmäisiä tuloksia tullut. Rodulla on myös hyvät sivut netissä missä on kerätty tuloksia sekä tehty niistä tietokanta, josta pystyy katsomaan oman koiran sukutaulun ja onko siellä todettu linssiluksaatiota (terve/kantaja/sairas). Nämä ovat todella hyvät sivut, mutta ovat varmasti työläät jos sellaisia lähdettäisiin tekemään parsoneillekin.

tahtoo satakuntaankin oman näytteenottotilaisuuden .... Niin se jäi vielä avoimeksi, että minne ne näytteet lähetetään???? Eläinlääkäri varmasti tulee kysymään tätä

Testilaboratorioita on tällä hetkellä kaksi, AHT Isossa-Britanniassa ja OFA Jenkeissä. Testiä varten tarvittavat näytteenottovälineet tilataan testilabrasta etukäteen. OFAan maksetaan samalla kun näytteenottovälineet tilataan ja AHT:n kun testi lähetetään. Ofan ja AHT:n nettisivuilta saa lisätietoa näistä proseduuresta.
http://www.offa.org
http://www.aht.org.uk/

Paljonko kyseinen testi maksaa? Hintahan ei sinänsä ole este, kyselen sitä lähinnä siksi, etten ole käyttämässä Seraa jalostukseen - että onko turhan kallista touhua lähteä jossain välissä (kiireellisempien jälkeen) testaamaan myös ei-jalostuskoiraa.

Mitä noissa testeissä oikeen testataa?

Heipä

Testillä testataan onko koira terve/kantaja/sairas kyseiseen tautiin.

Linssiluksaatio on todella ikävä sairaus, jossa koiran silmistä pahimmassa tapauksessa irtoavat linssit. Tämä sitten aiheuttaa kovaa kipua koiralle. Testin avulla tämä pystytään välttämään, kun sairaus pystytään ennakoimaan. Ja esim leikkauttamaan koiran silmät etukäteen ennenkun linssit irtoavat. Meillä kotona asustelee semmoinen neiti, jolta leikattiin linssit ennen irtoamista ja joka näkee vieläkin vaikka ekasta leikkauksesta kulunut jo 3 v

Siksi tämä testi on todella hieno juttu parsoneille. Aikaisemmin ovat säännölliset silmätarkastukset olleet hyvä seurantakeino tätä varten. Kuitenkin silmätarkastuksissakin kannattaa käydä ainakin pari kertaa koiran iän aikana.

Toivottavasti tämä vähän selvitti asiaa
Riitta ja Alma

Löysin tällaisen jutun kun pengoin tietoutta linssiluksaatiosta.Tässä on kysymyksiä ja vastauksia...
Usein kysyttyjä kysymyksiä linssiluksaatiogeenitestistä
(Teksti Animal Health Trustin nettisivulta, käännös Marjukka Mäkinen)

K: Olen aina kuullut sanottavan, että linssiluksaatio on väistyvästi periytyvä sairaus, mutta nyt Animal Health Trust (AHT) sanookin, että myös kantajat voivat kehittää kliinisen sairauden: miksi, ja mistä tämä johtuu?

V: Laajat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että hyvin pieni osa kantajista kehittää molemminpuolisen linssiluksaation kun taas koirat, joilla ei ole linssiluksaation aiheuttamaa geenimutaatiota eivät sitä tee. Tämä tarkoittaa, että kantajilla voidaan katsoa olevan alhainen riski (mutta ei olematon) kehittää linssiluksaatio.



K: Miksi jotkut kantajat kehittävät kliinisen linssiluksaation, mutta valtaosa ei?

V: Tällä hetkellä emme yksinkertaisesti tiedä. On todennäköistä, että yksittäisen koiran riski kehittää linssiluksaatio johtuisi geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Koska näitä tekijöitä ei ymmärretä vielä tällä hetkellä, ei ole mahdollista ennustaa, mitkä kantajat kehittävät linssiluksaation, jonka vuoksi kaikkia kantajia tulee tässä vaiheessa kohdella saman, matalan riskin koirina.



K: Mikä on kantajan tarkka riski kehittää linssiluksaation kliininen muoto?

V: Ihanteellinen tapa arvioida linssiluksaation jossain elämänsä vaiheessa kehittävien kantajien määrää olisi tarkkailla kliinisesti (säännöllisin silmätarkastuksin) suurta määrää geneettisiä kantajia läpi niiden elämän, jolloin saataisiin tieto, kuinka moni kehittää linssiluksaation ja kuinka moni puolestaan ei. Tämä on mitä ilmeisimmin pitkäaikainen prosessi: nyt olemme arvioineet riskin käyttäen informaatiota, jonka olemme saaneet tuhansista linssiluksaation geenitutkimusnäyteistä, joita meille on lahjoitettu tutkimustyötämme varten vuosien varrella.



K: Miksi AHT ohjeistaa, että kaikki kantajat tulisi virallisesti silmätarkastaa silmäeläinlääkärillä kahden vuoden iästä alkaen, kun puolestaan geneettisesti sairaiden silmien tutkiminen kehotetaan aloittamaan 18 kuukauden iästä?

V: Meillä on ennakkotietoa, jonka perusteella näyttäisi, että linssiluksaation kehittävät kantajat tekisivät sen hieman vanhemmalla iällä kuin geneettisesti sairaat yksilöt.



K: Koska kantajilla on matala riski sairastua linssiluksaatioon, eikö olekin järkevää käyttää jalostukseen ainoastaan geneettisesti terveitä koiria?

V: Valitettavasti näin ei ole. Tutkimuksemme on osoittanut, että joissain roduissa geneettisten kantajien määrä on niinkin korkea kuin 45-50% populaatiosta. Näiden kaikkien koirien sulkeminen jalostuksesta alentaisi geneettisen vaihtelun määrää rodussa dramaattisesti, ja se puolestaan voi koitua erittäin vahingolliseksi rodun tulevaisuutta ajatellen. Ehdotammekin, että kasvattajat geenitestaavat kaikki mahdollisesti jalostukseen ajattelemansa koirat ja jatkavat kasvatustyötään parhailla koirillaan, riippumatta niiden linssiluksaatio-genotyypistä. Pitää kuitenkin muistaa, että kantajia ja geneettisesti sairaita koiria voi käyttää ainoastaan yhdessä geneettisesti terveiden koirien kanssa, ja kaikki näistä yhdistelmistä syntyneet pennut tulee DNA-testata, jotta tiedetään, ketkä ovat kantajia, joiden silmätilannetta tulee nykytietämyksen valossa seurata koko niiden elämän ajan.



K: Olin aina luullut, että kunhan saamme linssiluksaation DNA-testin, voisimme välttää enää koskaan tuottamasta sairaita koiria - nyt meille kerrotaankin, että kantajia, joilla kuitenkin on matala riski itse sairastua linssiluksaatioon, tulisi kuitenkin käyttää jalostuksessa. Eikö ole niin, että tämän seurauksena syntyy aina uusia kantajia, joista jotkin yksilöt tulevat kehittämään kliinisen linssiluksation?

V: Kyllä, asia on juuri näin. Kuitenkin pitää muistaa, että kun pidetään huoli siitä, että kantaja yhdistetään ainoastaan geneettisesti terveeseen koiraan, geneettisesti sairaita koiria ei enää synny. Noin puolet kantaja x terve -yhdistelmästä syntyneistä pennuista on kantajia, mutta kullakin näistä pennuista on vain matala riski kehittää linssiluksaatio. Emme ehdotakaan, että kantajia käytettäisiin jalostuksessa loputtomiin: ehdotamme, että ainakin nyt alkuvaiheessa, laadukkaita koiria käytettäisiin jalostukseen riippumatta niiden linssiluksaatio-genotyypistä, jotta vältytään geenipoolin rajulta kapenemiselta. Mikäli kantajia yhdistetään ainoastaan terveisiin, jokaisella syntyvällä pennulla on 50% mahdollisuus olla vapaa linssiluksaatiota aiheuttavasta geenivirheestä, ja ennemmin tai myöhemmin päästään siihen, että ´pentueen paras pentu´ on myös geneettisesti vapaa linssiluksaatiosta, ja jalostustyötä voidaan jatkaa sillä.



K: Voidaanko näitä tietoja ja jalostusneuvoja soveltaa kaikkiin rotuihin, joissa esiintyy linssiluksaatiota?

V: AHT:n tähänastinen linssiluksaatiotutkimus on keskittynyt kääpiöbullterrereihin ja lancashire heelereihin, vähemmässä määrin tiibetinterriereihin, koska näistä roduista on ollut eniten näytteitä käytettävissä. Nyt tarjolla oleva tieto soveltuu kaikille näille kolmelle rodulle, mutta ainakaan tällä hetkellä meillä ei ole mitään syytä uskoa, etteikö se soveluisi myös useimmille muille, ellei jopa kaikille, roduille, joissa linssiluksaatiota esiintyy. Kun nyt jatkamme koirien geenitestaamista linssiluksaatiota aiheuttavan geenimutaation osalta, meille kertyy tietoa siitä, mikä on linssiluksaation esiintyvyys kussakin rodussa, paljonko on suhteellisesti sairaita, kantajia ja terveitä. Tulemme julkaisemaan nämä rotukohtaiset tiedot aikanaan. Se, kuinka kauan tällaisen tiedon keräämiseen roduittain menee, riippuu siitä, kuinka suuri määrä kunkin rodun koiria geenitestataan.



K: Tarvitaanko eläinlääkäriä ottamaan koirasta poskisolunäyte, vai voinko tehdä sen itse?

V: AHT testaa minkä tahansa koiran, riippumatta siitä, onko näytteen ottanut koiran omistaja vai eläinlääkäri. Tulee kuitenkin muistaa, että jotkin rotuyhdistykset hyväksyvät ainoastaan DNA-tuloksen, jossa näytteen on ottanut eläinlääkäri, joka on ennen näytteen ottoa voinut varmistua koiran henkilöllisyydestä. Ehdotammekin, että selvität tämän asian oman rotujärjestösi kanssa.



Animal Health Trustin neuvoja
linssiluksaatiogeenitestin huomioimisesta jalostuksessa


Tutkimuksemme on myös osoittanut, että linssiluksaatiomutaation esiintyvyys on erittäin korkea syvällisesti tutkimissamme linssiluksaatioroduissa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli jalostukseen käytettäisiin ainoastaan linssiluksaation osalta geneettisesti terveitä (clear) koiria, vaikutus rodun geneettiseen monimuotoisuuteen voisi olla tuhoisa, ja saattaisi altistaa uusien perinnöllisten sairauksien puhkeamista rodussa. Sen vuoksi kehotammekin mitä voimakkaimmin kasvattajia suhtautumaan kaikkin koiriinsa potentiaalisina jalostuskoirina, riippumatta niiden linssiluksaatio-genotyypistä. Jalostukseen voidaan käyttää geneettisesti sairaita koiria sekä kantajia, mutta niitä saisi yhdistää ainoastaan geneettisesti terveisiin koiriin. Kaikki pennut yhdistelmästä, jossa vähintään toinen vanhemmista on kantaja, tulisi geenitestata, jotta kantajat pystytään tunnistamaan ja niiden silmien terveydentilaa seuraamaan koko niiden elämän ajan. Tätä käytäntöä tulisi noudattaa vähintään yhden - kahden sukupolven ajan, jolloin linssiluksaatiomutaatio väistyy kannasta hitaasti kuitenkaan vakavasti alentamatta näiden riskirotujen geneettistä monimuotoisuutta.

Ajattelin tämän tänne laittaa kun tässä on tosi hyvin näitä juttuja selitetty.